Antti Möller Rakkaudesta Helsinkiin

Kävelykeskusta ei vaadi keskustatunnelia

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti viime viikolla alustavat suunnitelmat ja vaihtoehdot tausta-aineistoineen Helsingin kävelykeskustan laajentamiseksi. Sitä onkin odotettu: Keskuskadun kävelykaduksi muuttamisen jälkeen ei olekaan tapahtunut mitään samalla, kun kävelyliikenne jatkaa kasvuaan. Kaupungin strategiassa kävelijä on kuitenkin kuningas ja kävely se tärkein liikkumismuoto, joten parannettavaa kyllä riittää.

paakuva-ksv

Kuva: Kalle Järvenpää & KSV.

Oli jokseenkin arvattavaa, että konservatiivisemmissa piireissä tähän yhteyteen yritetään koplata jo kuopattu keskustatunneli. Perustelen tässä lyhyesti, miksi keskustatunnelia ei tarvita.

1. Keskustan autoliikenne on laskussa

Helsingin keskustan autoliikenne on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut. Kaupunkisuunnitteluvirastolta saamieni tilastojen perusteella moottoriajoneuvoliikenne Helsingin niemen rajalla on vähentynyt 21 prosenttia aikavälillä 1990-2016. Samana aikana Helsingin keskustan poikittaisliikenne on vähentynyt vieläkin enemmän, peräti 42 prosenttia.

 KSV.

Helsingin keskustan poikittaisliikenne oli vuodesta 1990 yhteensä 86 863 moottoriajoneuvoa, vuonna 2016 enää 49 937. Lähde: KSV.

Kun kantakaupungin asukasmäärät ja työpaikat ovat samaan aikaan lisääntyneet, on ilmeistä, että Helsingin keskustan liikenne ei nojaa yksityisautoilun vaan kestävien liikkumismuotojen varaan. Ei ole mitään kasvavaa autoarmadaa, jota tyydyttämään tarvittaisiin tunneliratkaisu.

2. Keskustatunneli voisi lisätä autoliikennettä

Esimerkiksi moottoriteiden laajennushankkeissa ympäri maailman on moneen kertaan todettu, että autoliikenteen helpottaminen on itseään toteuttava profetia. Kun yksityisautoilua helpotetaan, se tuppaa lisääntymään: pian ollaan tilanteessa, jossa ruuhkat ovat yhtä pahat kuin ennen tehtyä investointia.

Keskustatunnelilla on sama logiikka. Kun se on kerran rakennettu, niin sen läpi kulkevat liikennemäärät halutaan maksimoida. Näin erityisesti silloin, mikäli keskustatunneli rahoitettaisiin käyttömaksuin. Tilanne olisi täysin päinvastainen, kuin mitä Helsinki strategiassaan tavoittelee: meidän tulee lisätä kestävien liikkumismuotojen houkuttelevuutta ja käyttöä.

3. Keskustatunneli on hirvittävän kallis

Tuorein, todennäköisesti alakanttiin annettu arvio on 720 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi maksaa noin 50 kertaa vähemmän, noin 15 miljoonaa euroa.

4. Veronmaksajat olisivat lopulta vastuussa

Vaikka tunneli rakennettaisiin yksityisellä rahalla, sen kustannukset saattaisivat silti kaatua kaupungin ja siten helsinkiläisten veronmaksajien syliin.

Jos tunnelin rakentamiseksi otettu velka pyrittäisiin kuolettamaan käyttömaksuin mutta autoliikenne ei syystä tai toiseksi ohjautuisi tunneliin, oltaisiin ongelmissa. Varsinkin tilanteessa, jossa keskustatunneli olisi oleellinen osa Helsingin ydinkeskustaan ja sen ohitse suuntautuvaa liikenneverkkoa, olisi kaupungilla välttämätön syy huolehtia tunnelista. Tunnelin sulkeminen ei tulisi kyseeseen, vaan julkisen tahon pitäisi ottaa se ylläpitokustannuksineen ja velkoineen kontolleen.

5. Henkilöautoilun ohjaamiseen on kevyempikin ratkaisu

Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että keskustatunneli vähentäisi kantakaupungin katuverkon ruuhkaisuutta vaivaiset kaksi prosenttia. Se olisi siis erittäin raskas ja kallis tapa parantaa liikenteen sujuvuutta.

Sama ja suurempikin vaikutus voidaan saada aikaan paljon kevyemmällä ratkaisulla: ruuhkamaksuilla.

6. Tulevaisuus ei ole yksityisautoissa

Automatisoitu autoliikenne ja MaaS (Mobility As a Service eli liikkuminen palveluna) tulevat muovaamaan tapojamme liikkua merkittävästi. Olemme tilanteessa, jossa yksityisesti omistettu henkilöauto on yhä harvemmalle pääkaupunkiseudun asukkaalle välttämättömyys.

Myös Helsingin liikkumisen tulevaisuus on kestävissä liikkumismuodoissa. Siksi kantani on yhä ennallaan: en kannata keskustatunnelia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Keskustatunneli ei tarvitse edes sitä kävelykeskustaa ollakseen tarpeellinen. Poikittaisen autoliikenteen väheneminen tuskin kertoo niinkään tarpeen vähenemisestä kuin läpiajon hankaloitumisesta. Puutteistaan ja ruuhkistaan huolimatta kehä ykkönen ja Pasilan orsi ovat pienemmän riesan vaihtoehto. Täytyy ihmetellä. Jotkut liikenneinvestoinnit kuten pisararadan miljardi sikakalliista kääntöraiteesta ei tunnu miltään, mutta kun autoilua pitäisi helpottaa, niin johan on kallista. Näiden keskustan liikenteen tukkijoiden ei onneksi tarvitse edes nähdä niitä maan alle sukeltavia autoja. Pitäisi olla win-win tilanne. Ja kyllähän juuri Hämeentien 15 miljoonan virheinvestointi on merkittävä syy parantaa autoilun länsi-itä suuntaista liikennettä.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Asiaa on tarkasteltava siten, että kuinka paljon keskustatunneli vähentäisi maanpäällistä itälänsisuunnassa läpikulkuliikennettä Helsingin ydinkeskustassa. KSV:n 2%:n liikenteen vähenemisennuste koskee koko kantakaupungin katuverkkoa, joten sitä ei voi käyttää järkevänä argumenttina torpata hanke.

Keskustaa sopii kyllä kehittää jalankulkuystävällisemmäksi, mutta ainoa järkevä marssijärjestys on tehdä ensin keskustatunneli ja sitten vasta kehittää keskustan jalankulkualueita.

Tottakai sujuva ajomahdollisuus tunnelin kautta lisää läpiajoliikennettä, mutta liikenne tapahtuu maan alla ja on vielä mahdollisuus osin rahoittaa liikenteen käyttäjillä.

Ei kaikki mikä helpottaa yksityisautoilua ole muilta pois.

Toimituksen poiminnat